Niin... en tiiä sitten onko nämä näyttelyhommat ihan täyspäisen hommaa, monena aamuna kun ennen kukon pieremää 40min yöunilla lähtenyt paahtamaan johonkin päin Suomea, tulee tunne että eikö kuviokellunta tai pystypaini olisi kuitenkin herttaisempi harrastus? Aina on kuitenkin kivaa ollut, mutta pääasiassa lähtöhetki on aina se jolloin tekisi mieli mitata oma mielenterveyden tila.
Ryhmä Kujertajat päätti ottaa semmoisen lauman kissoja mukaan, että piti ihan siskolta pyytää isompi auto lainaan. Sekään ei kyllä meinannut ihan riittää, vatsaa sai vetää sisään koko matkan. Ja minut tietäen aika paljon piti vetää, vallan palleaa ahdistaa vieläkin. 3 Innokasta Kissanomistajaa ja 13 kissaa piti pakata, kyllä siinä Tojotankin saumat jo alkoivat uutta hitsausta kaivata pintaan, ainakin näillä logistisilla kyvyillä joilla auton pakkasimme.
04:45
Oli synkkä ja myrskyinen yö.
Tyhjä peräkontti odottaa täyttämistään. Kylmä syysilma hivelee hyvin muodostuneita shortseihin verrottuja sääriäni (ja ihan sileät oli, gilletellä vetelin) ja ihmettelen että johan Salmisen piti olla pihassa tähän aikaan.
05:00
Aamupala ulkoilmassa nautittuna, Lemon Ediä ja jauhelihapasteijaa, missähän se Salminen nyt totta tosiaan luuraa? Lieko samassa paikassa missä Waldo, Jallu ja vasemman jalan sukat? "Aika hyvännäköinen pasteija tuossa", tuumii Maija.
05:15
No oho sieltähän se Tiina tupsahti! Aika tärkeän näköisenä siinä pönöttää, esittää ehkä itse pakanneensa koko auton. Ei pakannut, sen paljastan. Mutta kenen Ed-pullo lie kädessä, onko oma vai veikö kuskin juomat? Poliisi tutkii asiaa.
05:55
Helteen pihassa, aika puristava tunnelma meinaa jo olla. 11 kissaa autossa, 2 pihassa kun ei keksitä mihin ne laitetaan. Pitääkö vetäytyä pois kilvasta vai laitetaanko suksipoksiin. Paremminkin voisi pakata, tuumii joku. "Tarviiko nähdä takaikkunasta", kysyy joku avulias aatu. No ei tarvii kun kuski on niin lyhyt että hyvä notta näkee etuikkunasta. Hyvin meillä menee.
Perille päästiin, mitä nyt 10 minuutin ajon jälkeen piti jo pysähtyä huoltsikalle kuselle kun kuskin rakko pamahti vallan pullolleen. Näyttelyssä kävi kuten edellisessäkin, mukana 3 kissaa tuplasturdissa, yhtäkkiä kaikki eivät mahdukkaan enää häkkiin. Samoin kävi Vantaalla, miksei opi ihminen ja ota niitä varaverhoja. No ei ollut hätä vielä kädessä, tyrkättiin pikku Maija siskojensa ja kavereitten kanssa samaan koppiin, eivät olleet vielä viikossa unohtuneet pienten välit. Vasemmalla reunassa oleva penska totesi että "kestäneet ei kaiteet enää leikkikehässäin, zai zai zai zai" ja holahti reunan toiselle puolen.
Lienee turha edes mainita että tuollainen 7 pentua sisältävä häkki oli näyttelyssä melkoinen yleisömenestys.
21:00
Harvinaisen aikaisin kotona ollakseen näyttelyreissu, yleensä kello kilkkaa jo puoltayötä ellei ylikin kun kotiin on vielä aineski viiskytkilsaa ja pissihätä. Kopissa Albert haaveilee syntyvänsä seuraavassa elämässä talousjakkarana niin ei tarvitse reissata ympäriinsä, riittää kun kerran kaupasta kotiin matkustaa.
On se ihan sikakivaa kun kersana ei edes hippohiihdoista lusikkaa saanut, niin näin vanhemmalla iällä voi kissan saavutuksilla elvistellä ja rintaa röyhistää. En tiiä miten noin huonosti palkinnotkin pakkasin, ihan rypyille meni nyt rouvan ruusukkeet. Eikun kissahan ne sai.
maanantai 8. syyskuuta 2008
Kun akat näyttelyyn lähti..
klo 22.36 4 kommenttia
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)