Ihanaa äijis on kotona! Pojalla oli kuulemma ollut hieman vaikeuksia ymmärtää kuinka vastakkaista sukupuolta tulisi käsitellä mikäli sellaisen edustaja kierii naaman edessä persie vaahdossa. Mutta kyllä luonto tikanpojan puuhun ajaa ja opettaa kissan naimahan, sanoo Wanha Wakava Kansakin.
Ukko on reissusta niin poikki ettei herännyt edes syömään vaikka tarjolla oli sen lempparia eli keitettyä kanaa. Ylpeänä äitinä (jes meidän poika osaa hässiä, wau!) tarjoilin äijälle lounaan sänkyyn. Velipoika on Albertin kotiutumisesta enemmän kuin onnellinen ja hakeutui välittömästi kainaloon nukkumaan. Ja loppuun pieni kinkkivinkki: jos tykkäät valokuvaamisesta älä hanki mustaa eläintä, voe helevetti näistä otoksista tule mitään ilman kunnon välineitä.
maanantai 3. maaliskuuta 2008
Kotona jälleen <3
klo 16.57
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
1 kommentti:
Kiitos vauvaonnitteluista! Kyl kuule tulosta teillekin tulee! Sanoit blogissa viisaita sanoja luonnosta ja tikanpojasta! Kukas sitä mikään "kone" olis! Upee se SUN kolliruno!!
Lapslykkyä, juoksevia vaimoja ja EI-kumisaapas ja kuulosuojainkelejä sinne!
Lähetä kommentti